Peikkotyttö niityllä kirmailee
seitsemää kukkaa keräilee
Kesäisiä säveliä hyräilee
yöllisiä ääniä kuuntelee

Alas rinnettä kiiruhtaa
hupsis muksis keikkaa
Matkalla heittää kuperkeikkaa
lammelle kun juoksujalkaa matkaa

Hetkesi kivelle istahtaa
kukkaset vierelleen asettaa
Katselee lammen pintaa
oiskohan siinä yön taikaa

Näkee siinä oman kuvansa
vaan oisko muutakin luvassa
Kuu olan takaa ainakin kurkistaa
ja peikkotyttöä naurattaa

Vaan paljon mukavampaa ois
jos oma peikkopoika siinä olis
Syliin vaikka ottais
suukon poskelle muiskais

Alkoi takaa kuulua hihitystä
vatsanpohjassa tuntua nipistystä
Ilmestyi kasvot kuin tyhjästä
tunnisti peikkotyttö nuo hymystä

Viereen peikkopoika istuutui
kukkaseppeleen päähän laittoi
Prinsessaksi peikkotyttö muuttui
unelmat kun toteutui

Niin on juhannusyössä taikaa
kesän yöttömän yön aikaa...

Oikein hauskaa juhannusta kaikille blogini lukijoille!